lauantai 29. huhtikuuta 2017

Mitä meille kuuluu?

Puoli vuotta on mennyt hujauksessa. Blogin puolelle ehdin päivitellä juttuja vain viikonloppuisin sillä viikon iltapäivät täyttyvät töistä, kavereista ja niistä puolirempallaan olevista kotihommista. Tuntuu että aloitin tarhalla työt vasta vähän aikaa sitten kun kiireinen arki on vienyt mukanaan. Viikot rytmittyvät kahden työn välillä ja pitkästä aikaa viikonloppu on saanut ihan uuden merkityksen. En ole ehkä ihan unelma-ammatissani mutta unelma arjessani kylläkin, toisessa työssäni saan olla ihmisten kanssa tekemisissä ja toista saan tehdä kotoa käsin omassa rauhassani. Lähden tarhalta kolmelta kun muut jäävät huhkimaan vielä sinne moneksi tunniksi. Ihan parasta kaikista on kuitenkin se, että saan olla tyttäreni kanssa ison osan päivästä.


 

Viime aikojen sunnuntait olemme pyörineet omalla pihalla, sitä on kitketty ja käännetty. Istutettu portulakkaa, persiljaa, chiliä, sipuleita ja valkosipulia. Niin ja tietenkin niitä kukkia. Taloyhtiön vastuun ottanut yläkerran rouva on innostunut istuttamaan pihan sivustalle yhtä jos toista yrttiä, saatiin siis yhteinen ryytimaa. Muistatteko pienen kissan, joka syntyi terassimme katolle? Huolemme oli suuri kun emo hylkäsi kissan pienenä joten teimme kissalle pesän ja syötimme sitä. Muutama iso kollikissa oli kuitenkin jatkuvasti sen kimpussa ja lopulta eläinrakas naapuri otti kissulin hoiviinsa. Nyt se on kasvanut ja suuntaa pian naapurin mukana Foçan kesämökille, jonne sen on tarkoitus kotiutua jo sinne aiemmin pelastetun 25 kissan sekaan. Pihavarastoomme onkin ilmestynyt kolme uutta kissanpoikasta päänvaivaksi.


Kesä tuntuu saapuvan pian Izmiriin. Koko viikon olemme jo nauttineet +26 lämmöistä ja takit saa siirtää odottamaan syksyä. Jätskiä on syöty melkein joka päivä. Kesän alkuun kuuluu aina omat rutiinit kuten pihahommat, piknikit ja pidemmät illat, jolloin väki alkaa viihtyä rannassa ja puistoissa iltamyöhään. Kesän myötä saapuvat mansikat, herneet, ihanat kesätomaatit ja latva-artisokat.


Ensi syksynä tulee kuluneeksi 4 vuotta siitä kun saavuimme Izmiriin. Onneksi muutimme sillä olemme kotiutuneet paremmin kuin hyvin. Palaset ovat paikallaan ja olemme löytäneet oman paikkamme Karşıyakasta. Izmir on niin loistava sekoitus Turkkia sen parhaista paloista että parempaa en osaisi toivoa. Vapun kunniaksi aion kohottaa lasin kuohuvaa sunnuntaina meille, muuttajan tee -listasta on ruksittu melkein kaikki asiat yli, löydä ystäviä check, löydä koti check, löydä kaupungin parhaat paikat check, löydä oma lihakauppias check, löydä töitä check, löydä koulu check. Viimoisena listalla roikkuva liittyy miehen työjuttuihin mutta toivotaan senkin saavan pian check merkinnän vierelleen. Sen jälkeen on keksittävä uusi projekti, tosin Turkilla on tapana heittää niitä projekteja haalimattakin eteen.




Koti on nykyisin iloisesti rempallaan, pyykkikori pursuaa loppuviikosta ja silittämättömät odottavat silittäjää jo toista kuukautta. Koirakin odottaa nykyisin perjantaita sillä se tietää viikonlopun tarkoittavan pidempiä lenkkejä. Kuntoiluprojekti odottaa kohdallani edelleen sitä innostusta, kateellisena katselen miehen huhkimista olohuoneen nurkassa olevien painojen ja penkin parissa, ehkä ensi viikolla?


Tyttö on aloittanut ensimmäisen harrastuksensa eli koripallon. Alkuinnostus vaihtui pettymykseen kun pallon kuljetus ja korin heitto ei onnistunutkaan tuosta vaan. Kuluneen viikon aikana neiti pompotteli päättäväisesti palloa iltaisin pihalla ja terassilla, täynnä tarmoa tämän päivän treenit sujuivat hyvissä tunnelmissa. Ensimmäinen oppitunti siihen että kaiken eteen joutuu näkemään vaivaa. Korisharkat ovat onneksi kotimme viereisessä urheiluhallissa,  tyttö on ikäryhmänsä ainoa tyttö mutta se ei menoa tunnu haittaavan. Korista on kahdesti viikossa tunti, lauantaisin ja sunnuntaisin, kuukausimaksu on 120 tl eli noin 30 €. Katsotaan kuinka touhu etenee.


Viime viikonloppuna Turkissa vietettiin Lasten päivää, joka on itselleni Turkin virallisista juhlista ehdottomasti tärkein. Silloin juhlitaan lapsia joten mekin suuntasimme sunnuntaina jo aamuvarhaisella tytön koulun juhlaan. Tyttö esitti oman luokkansa kanssa tanssiesityksen ja koulun piha natisi liitoksistaan kun jokainen halusi nähdä lapsensa lavalla. Eri puolilla kaupunkia järjestettiin monenlaista aktiviteettia ja tapahtumia lapsille viikonlopun aikana. Kyllä lapset juhlansa ansaitsevat.





Kesälomasuunnitelmat ovat meillä tutusti ihan levällään, emme tiedä vielä lomiemme ajankohtaa miehen kanssa. Tänä vuonna lomailemme Turkissa ja Egen alueella, heinäkuun puolivälissä odottelemme Ukkia ja Mummia Izmiriin muutamaksi kuukaudeksi. Tarhallani valmistaudutaan kevätjuhlaan, joka on kesäkuun puolivälissä ja jokainen ryhmä esittää myös englanninkielisen laulun, pienempien kohdalla harjoittelu ja valmistautuminen tuottaa itselleni päänvaivaa. Miten saada pienimmät pysymään pystyssä ja vielä laulamaan? Sellaista arkea tänne, entä sinne?




14 kommenttia:

  1. Meille satoi tänään lumi. Taas valkeata vappua mielessäin en oottanut kyllä ollenkaan. Että siihen peilaten tuli kyllä vähän ikävä Turkin kevättä ja sen mukanaan tuomia asioita. Huoh. Mutta mitäs sitä valittamaan asioista joille ei voi mitään. Nauti sinä siis meidänkin puolesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luminen vappuaatto taisi onneksi vaihtua monissa paikoissa aurinkoiseen vappupaivaan, toivottavasti saitte nauttia auringonsateista. Kohta se kesa sinnekin tulee, taalla on nyt sopivan lamminta mutta helteet ovatkin vasta tuloillaan.

      Poista
  2. Kiva kuulla teidän kuulumisia. Aika kuluu nopeaan kun on sopivasti kiirettä. Hurjaa, että olette olleet Izmirissä jo neljä vuotta! Muistan kun muutitte eikä siitä tunnu olevan vielä niin kauaa. Minulla tulee syksyllä täyteen kolme vuotta Khartumissa. Elämä on täälläkin osittain asettunut oikein hyvin aloilleen mutta paljon tuntuu toisaalta vielä puuttuvankin. Vähän epäilen, että näihin ympyröihin en koskaan tämän paremmin asetukaan. Jonkun verran ovat ajatukset alkaneet pyöriä jo tulevassa, mihin seuraavaksi? Mutta vuosi tai parikin pysytään kyllä vielä aloillamme.

    Täällä aletaan olla tämän kouluvuoden suhteen loppusuoralla. Lapset tuntuvat jaksavan äitiä paremmin - minä olisin jo ihan valmis lomalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Akkia on aika mennyt, tekin olette olleet jo siella 3 vuotta! Mihinhan te seuraavaksi sitten suuntaattekaan, ennen lomia on viela monta hommaa mutta kylla se kesaloma jo vahan vilkkuu mielessa.

      Poista
  3. Kuulostaa että pakka kasassa. Tulkaa moikkaa kun ehditte. Ylimääräinen huone löytyy. Hauskaa Vappua!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu, jos sinne suunnalle ehditaan niin ilmottelen!

      Poista
  4. Oi mikä ihana puutarha teillä,ja kiva kun on oma kasvimaa. Tässä oman 7.kerroksisen talon edessä ja takana olisi piakka tuollaiselle ryytimaalle,mutta en ole saanut ketään innostumaan sellaista laittamaan. Mukavaa tulevaa kuukautta Petra:) täälläkin on jo lämmennyt reilusti,niin että kaipaan kovasti mennyttä talvea;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa toukokuuta Jael! Kasvimaa kaupungin keskustassa on kylla hauska, meidan laheisen puiston viereisella parkkialueella on kanoja :)

      Poista
  5. Huh, aika on kyllä rientänyt hurjaa vauhtia. Minustakin tuntuu, että vasta kerroit muutostanne täällä blogissa.

    Tuo lastenpäivä on ihan huippu. Olisipa täälläkin. Voin uskoa, että on tärkeä päivä.

    Kevätjuhlia suunnitellaan täälläkin, samoin lomakin jo alkaa siintää mielessä. Minä olen myös hakenut syksyksi opiskelupaikkaa, joten nähtäväksi jää lähdenkö oppitielle.

    Ihania kesäisiä päiviä sinne. Toivottavasti loma-ajankohtakin Pian selviää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lastenjuhla on juhlista ehdottomasti kivoin! Oih, toivottavasti paaset haluamaasi opiskelupaikkaan, pidan sormet ristissa!

      Poista
  6. Aika samanlaisia ajatuksia arjesta täälläkin! Yksi Algerian ehdottomista hyvistä puolista on juurikin se, että töiden lomassa jää kivasti aikaa myös lapsille. Anoppi totesi pari päivää sitten aika osuvasti: "On se sentään onni, että vaikka teetkin paljon työtä, olet aina paikalla, kun lapset tulevat koulusta kotiin". On ihanaa, kun erityisesti anoppi arvostaa työpanostani :). Ajoittain on kiire, muttei sellaista stressaavaa kiirettä, kuin Suomessa alkoi olla. Meillä 7-vuotias aloitti myös ensimmäisen varsinaisen harrastuksensa ja valitsi lopulta potkunyrkkeilyn. Koripalloa pelaan itse lasten kanssa kotona - kiva tapa pitää omaa kuntoa yllä, vaikka kyllä minunkin pitäisi kuntoilussa petrata vielä aikalailla :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, on ihanaa kun tyttö voi olla koulun jalkeen työpaikallani mukana. Olen surullinen joidenkin lasten puolesta, joiden molemmat vanhemmat tekevat pitkaa työpaivaa ja lapsi viettaa viikolla tarhassa melkein koko valveillaoloajan.

      Poista
  7. Takaisin Turkissa jälleen ja uusi arki sujuu :) Ihanaa lukea kuulumisianne ja että tytölle on löytynyt mieluinen harrastus. Mukavaa kesän odotusta teille Izmiriin!

    Viivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa takaisin, hienoa etta arki on löytynyt ja asiat kunnossa. Mukavaa kesan odotusta sinne myös!

      Poista

Kiva kun piipahdit, jätä kommentti tai laita sähköpostia!